Tämä on tarina siitä kuinka minä en tälläkään kertaa osallistunut Ravintolapäivään. Ravintolapäivä on musta ihan mahtava keksintö, ja seuraan suurella ilolla miten se on paisunut 35 maahan, joissa sitä vietetään yli 1650 pop up -ravintolan voimin. Upeeta ihmiset!! Samaan aikaan teen tutustumisretkeä itseeni, ja joudun myöntämään totuuden itsestäni olevan erilainen kuin olen kuvitellut sen olevan,… Lue lisää

Joskus edellisessä elämässä mainitsin hedelmävaakojen yllättävästä arkielämää hankaloittavasta numeroinnista. Jos joku neropää ei pysty käsittämään mitä vaikeeta voi olla järjestyksessä olevien numeroiden löytämisessä, niin kattokaa ny: Kuudessa ekassa rivissä kahdeksan numeroa per rivi, seuraavassa kuudessa rivissä vähän pienempiä nappuloita 16 numeroa per rivi (kyllä, laskin), ja vielä lopuks kolmannenmallisia painikkeita uudella numerofontilla 6 kpl per… Lue lisää

Oon aivan mehuissani että vuosi toisensa jälkeen uudet festarieläimet löytää pomminvarman listani pariin, eli tänne: Festareille mukaan. Rohkeimmat ovat uskaltautuneet kommentoimaankin ja lista senkun paranee sitä myötä. Vannon ite ihan täysillä listojen nimeen. Teen listan joka kerta kun oon lähdössä jonnekin, melkein silloinkin kun kyse on yön yli kyläilystä vanhempien luona. Jos lähtö on seuraavana… Lue lisää

Phewww! Kolme kuukautta jalan parantelua, siihen perään kolme viikkoa kesälomaa. Ja huomenna takaisin sen kuuluisan sorvin ääreen. Vaikka päätin etten tee blogissa tästä kintusta mitään henkilökohtaista inttiläppääni (voinee olla hieman vaikuttanut siihen etten oo nyt kirjotellutkaan), niin muutama sananen siitä nyt on varmaan pakko sanoa. Voihan olla että tätä blogia lukee joku sellainenkin, joka ei… Lue lisää

No niin, kuten edellisen kirjoituksen kommenteissa jo toivottiinkin, niin jatketaan samalla ”voi nyyh mulla on jalka rikki” -linjalla. Havaintojani sairastuvalta: Kun kaataa jotain nestemäistä, ei ole olemassa sellaista asiaa kuin ”nyt ÄKKIÄ sitä paperia!!” Sitä vaan kattoo kun neste tekee tuhojaan, miettien et antaisko sen nyt valua minne onkaan valumassa ja imeytyä minne imeytyy ja… Lue lisää

Ironista kyllä, tämä biisi pauhasi kypärän kuulokkeista kun sukset nappasivat kiinni kevätauringossa mössööntyneeseen lumeen, reisiluu pamautti nivelen rustopinnan osin murskaksi, sääriluu murtui ulkosyrjästä ja sivuside katkesi, sukset jäivät siihen ja tyttö jatkoi matkaa 20 metriä. Mutta vasta lumen avulla suoritetun ensiavun ja epätoivoisen seisomaannousuyrityksen seurauksena iski pelko. Ja shokki vasta, kun kolmas jalkaa tutkinut lääkäri… Lue lisää

En ole koskaan saanut mitään sellaisia blogitunnustuksia. Mä en edes koe olevani osa jotain suurta blogosfääriä, sellanen bloggaaja. Enemmänkin raakun täällä omassa nurkassani, kuuntelipa kukaan tai ei. Kunnes maanantaina huomasin että eräs tyttö oli pitkästä aikaa päivittänyt blogiaan. Ja teki mun maanantaista keskivertoa hymyisämmän. Wow. (Sopii muuten mun blogin väreihin toi.) Tyttö sinä olet rätti… Lue lisää

Mä olen lähdössä Timon kanssa Pietariin uudeksi vuodeksi. Oli hyvin lähellä että ei lähdetty. Venäjälle ei voi ostaa junalippuja verkosta. Puhelimessa ehkä, mutta kätevimmältä tuntui paikan päälle meneminen. No, menolipun olisi saanut, mutta paluujunat olivat täynnä 1.-5.1. Huonompi homma sikäli, että vuodenvaihde olisi mukava olla paikan päällä, ja töissä pitäisi olla 3. päivä. Lipunmyyjäpoitsu kertoi… Lue lisää

Havahduin siihen, että Facebook-statuksistani 90% käsittelee juopottelua tavalla tai toisella: sen haikailua, sitä itteensä tai dagen efteriä. En edes tunne pistosta mutta jonkinlainen järkeä hipova ajatuskulku saa välillä miettimään, että tätä pitäisi ehkä jollain tapaa hävetä. Ja jos tuntuu että pitäis hävetä, niin pitäis varmaan vähentää sitä toimintaa itteään – mulla kun ei oo tapana… Lue lisää