Luuhasin koko 2000-luvun ekan vuosikymmenen Provinssirockissa. Vain yhden kerran jätin väliin kun ajattelemattomat ystävät lykkäsivät häänsä samalle viikonlopulle. Kerran olin töissä kaljankaatajana, kun muuten ei olisi rahat riittäneet festarointeihin. Loput kerrat pykäsin telttani Törnävänjoen rantaan ja nautin antaumuksella kesän alkamisesta. Ensin pienen kupoliteltan, mukavuudenhalun hieman kasvaessa seitkytlukulaisen huvilateltan (jossa oli myös verhot!). Joskus sateessa, joskus… Lue lisää

Tuossa pari juttua aiemmin tunnustin ristiriitaiset fiilikseni Ravintolapäivästä. Vastaavia juttuja on muitakin, kuten Anoppiehlokkaani (sic) kommenteissa esille toikin. Kirpputorit. Todellakin haluan olla ekologinen, eettinen ja sillai sopivasti boheemi. Ostan siis vaatteeni ja pienet sisustusesineeni kirpputorilta. Ihanaa! Paitsi että… En koskaan löydä kirppiksiltä mitään. Masennun viimeistään kolmannen pöydän kohdalla. Vaatteet ovat trikoolumppuja, tavarat turistikrääsää ja kaikkien… Lue lisää

Naimaikä, täysi-ikä, ekat pyöreet, neljännesvuosisata, vaarallinen legendojen kuolinikä, ne Aikuisten Oikeet pyöreet… Kun on vähän junnumpi, niitä niin kutsuttuja merkittäviä synttäripäiviä tulee ihan liukuhihnalta. Sit kun 30 kilahtaa mittariin niin puff – pitkään aikaan millään numerolla ei olekaan mitään edes symbolista merkitystä. Monet sanoo ettei synttäreitä jaksa tai viitsi enää juhliakaan. Mä oon niin eri… Lue lisää

Tämä on tarina siitä kuinka minä en tälläkään kertaa osallistunut Ravintolapäivään. Ravintolapäivä on musta ihan mahtava keksintö, ja seuraan suurella ilolla miten se on paisunut 35 maahan, joissa sitä vietetään yli 1650 pop up -ravintolan voimin. Upeeta ihmiset!! Samaan aikaan teen tutustumisretkeä itseeni, ja joudun myöntämään totuuden itsestäni olevan erilainen kuin olen kuvitellut sen olevan,… Lue lisää

Airport

Kun matkustaa maailman ääriin tai ääristä takaisin kotiin, iskee kuulemma jetlag. Kuittaisin tämän mielelläni turhanpäiväisenä elvistelynä ja perusmatkaväsymyksenä, mutta yksilöllisiä kokemuksiahan nämä. Toki vuorokausirytmin tasaaminen takaisin omille leveysasteille ja etenkin työrytmiin palaaminen voi viedä hetken, kärsiihän jotkut kuulemma viikon kesä/talviaikaan siirtymisestäkin. (Minkä vois muuten lopettaa heti.) Mulla on niksi vuorokausirytmien sijainninmukaisiksi saattamiseen: Koska lennot toisille… Lue lisää

Käytiin eilen ystävien kanssa näyttelyssä. Taidetta ja tekniikkaa, tuoreita kykyjä ja vähintäänkin mielenkiintoisia oivalluksia. Osaa en tajunnut, mutta niin se aina on. Voi sitä silti hymistellä muka-tietäväisenä skumppalasi kädessä. Kun sielut ja aivot oli ravittu käveltiin läheiseen ravintolaan syömään. Kuhaa ja ankkarilletteä, isot lasit viiniä. Jälkkäriksi portviiniä ja pannacottaa. Harmaasta säästä huolimatta olisin voinut lähteä… Lue lisää

Amerikassa kaikki on suurempaa. Ja moni asia myös halvempaa. Kuten kosmetiikka. Koska tarjontaa on ihan liikaa, on mahtavaa kun on sellaisia ystäviä kuten ihana Veera, joka kirjoittaa ranskalaisin viivoin ostoslistan tuotteista, jotka on niin killereitä et muihin ei kannata vilkaistakaan. Ja joojoo, ihan varmasti eri tuotteet sopii eri ihmisille, mut jos mä ostan yhdet jotka… Lue lisää

Hiljast on ollu. Nokkelasti voisin vierittää syyn venyneestä poissaolosta Timolle, kun sillä kesti niin kauan laittaa nää sivut uuteen uskoon. Että ilman komeeta entreetä ei kyl ollu takasin tulemista. Mutta se haiskahtais aika vahvasti tekosyyltä. Oikeasti mulle iski vähän blogiahdistus (tän pitäis varmaan olla jo ihan virallisesti listattu diagnoosi): Luen ite aika paljon muiden blogeja… Lue lisää

Suurituloisten suomalaisten verotiedot on taas läiskästy julki. Ja otsikoita piisaa, eurokeisareiden lisäks julkkiksista. Ja ”julkkiksista”. Ketä kiinnostaa, on ensimmäinen hyvä kysymys. Ja miltähän ihan tavallisista ihmisistä tuntuu, kun tulot on kaikkien tiedossa? Suurituloisen naapuri voi pyöritellä silmiään entistä enemmän, kun noin hyvätuloinen ihminen ei halua jotain typeräksi katsomaansa taloyhtiön hankintaa kaikkien maksettavaksi. Henkilökohtaisesti mä en… Lue lisää

Nyt kun mun ei oo tarvinnu kahteen viikkoon ajella fillarilla tän leikatun kinttuni takia, niin oon lähes unohtanu miten ”mahtavaa” pyöräily Helsingin kantakaupungissa toisinaan on. Lähestyvät kuntavaalit pyörätiekysymyksineen ja tänpäivänen Hesarin juttu kuitenkin nostivat mielikuvat (ja tunteet) elävästi pintaan. Työmatkapyöräily on teoriassa tosi rentouttavaa. Ei tarvii kiirehtiä metroon, odotella ratikkaa, kiroilla välistä jäänyttä bussivuoroa… Paitsi… Lue lisää