Olen työn puolesta surffannut nyt neljä tuntia tauotta Suomi24:n keskustelupalstoilla. Tunnen aivosolujeni kuolevan nopeammin kuin kosteimmallakaan Etelän lomalla. Olen myös törmännyt muutamaan riemastuttavaankin juttuun. Kuten tämä: Alko saapuu Laihialle, vuosi on 1984. Totuus on vitsejäkin hykerryttävämpää. Ja niinhän se on, että vahingonilo on paras ilo: Huuto.netissä joku on maksanut 85 euroa kahdesta lipusta Arkin tämäniltaiselle… Lue lisää →

Jos nuo kaksi olis tarjollaolevat intiaaninimet, niin mä edustaisin jälkimmäistä. Enkä pelkästään siksi, että ensimmäinen meni jo tulevan kesän kuumimmalle morsiamelle, jonka viimeisille päiville ei-naineena kohotettiin maljoja lauantaina. Miten voikin olla näin jyrän alle jäänyt olo? Eilen oli muka-krapulapäivä, ja olo oli kolme ja puolsataa kertaa freesimpi kuin nyt. Onneks on ”jo” maanantai, enää neljä… Lue lisää →

Onko olemassa joku virallinen kymmenportainen ohjelma, miten ensin tullaan turhaksi julkkikseksi ja sitten pysytään turhana julkkiksena mahdollisimman pitkään? Mikäli ei, ehdottaisin seuraavien askelmien rekisteröintiä agendaksi: 1. Seurustele jonkun oikeasti tunnetun henkilön kanssa – mikäli olet täysin nobody, on sinun ehdottomasti aloitettava tästä askelmasta. 2. Jaa pikkutarkkoja kuvauksia rakkauselämästänne jonkun ylevän median kautta. Suositeltavia kanavia mm.… Lue lisää →

Mä en oo oikein koskaan perustanu vapusta. Vappuna on aina kylmempi ku kuvittelee, viinasta tulee huonommat kännit kuin kuvittelee, ja kaiken päälle vielä kamalampi krapula kuin kuvittelee. Vapun suunnittelu on ihan uskomatonta säätämistä ja lopputulos on kuitenkin se, että olet jossain missä et odottanut olevasi ja paikalta puuttuu just ne keiden odotit olevan siellä. Musta… Lue lisää →

Nyt se on tapahtunut. Olen mennyt Tavastialle baarihistorian legendaarisimmalla (ja kliseisimmällä) lauseella: Mul on nimi listas. Tadaa! Ja ne jopa päästi mut sisään. Olemattomana yksityiskohtana mainittakoon, että minä en siis suoranaisesti noita sanoja sanonut, ja avecinikin nimi oli kirjoitettu kolmella kirjaimella pieleen. Mutta silti. Tän lähemmäks tähteyttä mun on varmaan turha haaveilla pääseväni. Sitten toisaalta,… Lue lisää →

Likainen tukka on kokonaisvaltainen olotila. Vaikka kävisin suihkussa aamulla, mutta hiukset olis vähän liian likaset, niin jotenkin kummasti on sellanen huono ja keskeneräinen olo koko ajan. Ja miksi ihmeessä ihminen ajattelee, että jos hiukset on aamulla ”no nää menee just ja just” -likaiset, niin että tämä hiusten tila kestäisi läpi 8-tuntisen työpäivän?? Luulis tajuavan, että… Lue lisää →

Olen tänään onnistunut keittämään töissä kaksi kertaa kahvia niin, että muistan keittäneeni sitä vasta siinä vaiheessa, kun pannun pohjalla on enää vajaan puolen kupillisen verran. Ketä tästä voi syyttää? Kirjoittamaton sääntö viimeisen kupin ottajalle on keittää uutta kahvia, mutta entä jos melkein-viimeisen kupin ottaja näkee, että hän jättää vain puoli kuppia? Vai ehkä hän otti… Lue lisää →

Jatkaakseni päivän teemaa: olen tehnyt havainnon ja empiirisesti todistanut sen. Behold: Puolikas subin kanapatonki (rasvaa alle 6%) ja 2 banaania ei tuota riittävästi energiaa 75 minuutin savate cardio -harkkoihin. Pyörryttää. Enemmän majoneesia ensi kerralla siis.

Mulla on selkeästi joku ruokailuun liittyvä ongelma. Mä en voi mennä yksin syömään mihinkään ravintola-tyyppiseen ruokapaikkaan. Aina, jos kukaan töistä ei voi lähteä mun kanssa syömään, mä joudun menemään johonkin Subwayhin tai vastaavaan. Ja vaikka Subway onkin taatusti terveellisempää kuin Mäkkäri, niin ei se silti ihan oikealta, monipuoliselta ruokavaliolta tunnu täyttää mahaansa siellä pahimmillaan kolme… Lue lisää →