Adalminan tilitys pysäytti ajattelemaan, että miltä tänään tuntuu. Tässä on vedetty niin talla pohjassa viimeset viikot, ettei oo paljoa kerennyt itseään kuuntelemaan. Totesin, että nyt on niin kummallinen olotila, että ihan itteensäkin jännittää. Olen koko kesän jaksanut aika ajoin ahdistella, että voi kuinka pikku-Katille nyt tulee kamala syksy ja kamala kevät. Ja nyt se Syksy… Lue lisää →

Se on nyt kuulkaas silviisiin boys and girls, että meikäläiseltä alkaa pikkuhiljaa olemaan paukut lopussa. Ei tunnu energiatuulahduksia tällä suunnalla eikä liika puhti pakota puntissa. Erityisen hienoa tämä on siltä kannalta, että luennot jynivöörsitissä starttaavat ensi viikolla ja jo tän viikon perjantaiks pitäis palauttaa gradun aihesuunnitelma. Aihekuvaus. Joku. (Luen ihan kohta ohjeet.) Juhlistan tätä puskista… Lue lisää →

*Newsflash*: Krapulaan ei voi kuolla. Jos vois, olisin hyvinkin suurella todennäköisyydellä poistunut keskuudestanne eilen. Mutta täällä porskutetaan. Kieliknoppi: Kaikki muut ehkä tiesikin jo, mutta kätilö on englanniksi midwife. Mun mielestä ihan äärimmäisen huvittavaa. Välivaimo, hoho. Meillä on ulkomaalaisvahvistus. Nic from London. Siis hengaa meillä seuraavat kaks viikkoa, huippua! Tulkaa kaikki sankoin joukoin ihmettelemään! Kun on… Lue lisää →

Selvisin kuin ihmeen kaupalla lauantain humputtelusta vain väsymyskrapulalla. Ei siis pahaa oloa, ei päänsärkyä. Vain jumalaton väsymys. Mutta se väsymys jatkuukin sitten edelleen. En ole vielä täysin päättänyt, onko parempi kärsiä hetki roimasti, vai pitkän aikaa vähän. Tosin se nyt ei taida olla minun valintani. Eilinen Iltalehti asettaa uudet normit aikuisuudelle Naikkareiden kera. Jutun otsikko… Lue lisää →

…no ei kyl ehkä ihan aina. Mutta tämä nauratti. Se voi kyllä johtua hysteerisestä tiistaista tai mun Snörttiinan sielustani, mutta ehkä se jotakuta toistakin hymyilyttää. Referenssit tämän minulle saattamisesta Annalle

Jos mä saan joskus lapsen, siitä tulee just tällanen.

Olen saavuttanut elämässäni jotain suurta. Kaikki alkoi siitä, kun vietin rattoisaa shoppailupäivää rakkaan äitini kanssa. Puhelimeni soi – tuntematon kännykkänumero. Toki takaraivossani kaikui (tyhjissä tiloissa usein kaikuu) ”älä vastaa”, mutta sen kerran jälkeen kun Tuntematon Numero teki musta Barcelonan matkan voittajan, olen kokenut kutkutusta vastata kaikille. Ja ylläripylläri – puhelinmyyjähän se siellä. Eikä mitään etelänmatkoja… Lue lisää →

Mitähän kautta sais parhaiten keploteltua läpi sellaisen uudistuksen, että ennen lomaa olisi tietyn pituinen ajanjakso, jolloin ei tarvitsisi mennä töihin, jotta voisi valmistautua lomaan? Voisi nukkua univelat pois ja siivota, jotta sitä varsinaista lomaa ei tarvitsisi tuhrata tämmöseen, vaan voisi keskittyä lomailemaan täysillä. Mä oon siis nyt lomalla. Jos en jollekulle ole vielä ennättänyt mainostaa.… Lue lisää →

Jos minä ajaisin ralli-Micran Sörnäisten ulkopuolelle, jättäisin sen parkkiin jonnekin Merkittävään Paikkaan, räjäyttäisiköhän poliisi sen epäilyttävänä? Todennäköisesti, etenkin kun pelkääjänpaikan aurinkoläpässä killuu suojelusenkelini Jeero. Mulla on taas ongelma. Tää on tavallaan sukua joskus blogin alkuaikoina esittämälleni likatukka-ongelmalle. Eli: kun on noin kiva ja kaunis kesäpäivä, täytyy tietysti kulkea pyörällä töihin. Mutta kun tulee pyörällä, täytyy… Lue lisää →