Ei jumalauta. Mä vietän harvinaista lauantaita kotona, ilman mitään suunnitelmia. Mitä ny aattelin illalla käydä Hietsussa kattomassa kynttilöitä, muuten vaan kotona jemmailua. Pientä pintasiivousta ja sellasta.
Äsken soi ovikello. En jaksa mennä, siellä on joku sananjulistaja kuitenkin. Ei nykyaikana kaupungissa kukaan tuu noin vaan kylään. Sit se joku koputti. No, ehkä siel onki jotain oikeeta, kai sitä ny ovisilmäl voi käydä stalkkaa. Mitävttua – jotain Halloween-kersoja!! Noitia ja semmosia. Eikö se perkeleen pääsiäisvihtominen riitä ku ruvetaan jo puolivuosittain heilumaan?? Hienoo. Enkä voinu ees avata ku meil ei tosiaan ois ollu MITÄÄN annettavaa. Avattuja karkkipusseja ja suklaalevyjä vain. Mä sentään tarkistin, hei. Ne koputti monta kertaa, ja meikä lymyili. Että kiitos vaan tästäkin paskasta fiiliksestä. Huh.
Mun mielestä toi on ihan käsittämätöntä! Meillä töissä yksi työkaveri puhui perjantaina, että heidän naapurustossaan kakarat käyvät näin Halloweenina kiertelemässä ovilla. Kukaan muu ei ollut kuullutkaan moisesta. Siis siitä, että sitä tehtäisiin täällä Suomessa. Oltiinkin itse Samin kanssa sitten niin fiksuja, että lähdettiin koko viikonlopuksi (siis tietysti ihan vaan tämän takia) karkuun tuonne ”maaseudulle”, jonne ei vielä tälläiset hömpötykset ole rantautuneet.
Toisaalta pääsiäisenä olin varannut virpojille kaikenlaisia herkkuja, eikä meillä sitten käynyt ketään!!
Käsittämätöntä tosiaan! Minäkin kuulin töissä, kuinka tuolla isomman rahan lähiöissä lapset (jopa teini-ikäiset) kiertävät Halloweenina kerjäämässä karkkia naapureiden ovilla.
Saisivat nuo jenkkihöpötykset kyllä jäädä rapakon taa. En haluaisi enää kolmatta päivää vuoteen, jolloin joudun piiloutumaan sohvannurkkaan tv mutella tai muuten vain vältellä ikkunoita! (Pohjanmaalla kun trullit kiertävät pääsiäislauantaina, eikä silloin viikkoa aikaisemmin kuten pääkaupunkiseudulla.)