On ollut vaikea lähteä kirjoittelemaan mitään kepeää tuon edellisen postauksen jälkeen. Mutta meillä, kenellä edelleen on siihen mahdollisuus, on myös velvollisuus jatkaa elämää ja sitä myötä tyhjänpäiväisiä höpinöitä.
Viime viikonvaihteen täytti perusfestarisetti. Tavanomaista tötöilyä Törnävän puistoissa ja pusikoissa. Patti Smith onnistu kyllä liikauttamaan. Ei voinut välttyä ajattelemasta, että tuo kuuskybänen harmaatukka kumppareissaan Provinssin päälavalla – se tuntee Kaikki ja se on nähnyt Kaiken. Ja tuol se vaan jorailee ja meuhkaa puiden pelastamisen puolesta, hee. Ja millä tunteella, mieletöntä kertakaikkiaan.
Mistähän se muuten johtuu, että kännissä oleva ihminen hokee koko ajan samoja asioita ja huutaa ihan vitusti? Ja miksi selvinpäin olevalla ihmisellä ei voi olla joku sisäsyntyinen toleranssi, joka ignorois kaiken känniääliöilyn? Parannusehdotuksia tuotteeseen nimeltä Ihminen.
Ja mistä sekin johtuu, että vaikka maantiellä on usean kilsan mittainen autojono, jossa jokainen yrittää pitää edes jonkinmoisen turvavälin edelläajavaan, aina löytyy tusina urpoa, joiden on ihan pakko lähteä ohittamaan. Sitten kun sieltä tulee joku vastaan, tungetaan siihen toisen pitämään pikku turvaväliin ja koko lakeus hehkuu punaisenaan jarruvaloista. Mistä näitä riittää? Vielä huolestuttavampaa, että kaikilla näillä kiireisillä pilkotti takaikkunalla makuualustaa ynnä muuta tykötarvetta – kolmen päivän festareilta harvoin lähtee kotia päin niitä kaikkein skarpeimpia kuskeja.
Taitaa olla serotoniini- ja kaikki muutkin tasot vähän alhaalla. Väsyttää ja vituttaa. Pah. Kyllähän taas kannatti juuri tänään avata tämä sanainen arkkuni. Huuhaa.