Sellasta sitten, täällä. Rouhee rahina, sanoi tohtorisetä.
Lääkäri lähetti labraan ja sieltä takas käytävälle oottelee pääsyä takas lääkärin pakeille. Eli toisin sanoen ehdin istuskella Mehiläisen käytävillä hyvän tovin. Ja tokihan siellä taas soitettiin sitä kummallista sairaalasoundtrackia: Anssi Kela. Vttu AINA. Ja sit se biisi on viel joku Mikan faijan BMW, tai sit se ”meistä tuli lääkäreitä, jne” (se varmaan ihan tarkotuksella, tajusin vasta). Molemmissa biiseissä henki on jotenki se, että nuoruusvuosista on sikana aikaa. Hei kiitos. Ihan kuin en tuntisi itseäni jo valmiiks vanhaks haukkoessani henkeä tässä steriilissä ympäristössä.
Seuraavana raitana tätä Sairas Vanhus -efektiä kompensoimaan tuutataan James Bluntia. You’re Beautiful! Ei kuulkaa auta enää, A. Kela nollas jo.
Suomella on käyny flaksi herra Bluntin keikkakalenterissa: Jamppa heittää keikan Helsingissä Ystävänpäivänä. Mikä mahtava mahdollisuus kaikille maailmanparhaillepoikaystäville kerätä pointsit kotiin. Itse tosin ilmoitin Timolle varmuuden vuoks että ei tarvi.
———
Miksei enää nykyään päivisin tuu Koulu-TV:tä? Ostoskanava neljättä päivää ei oo lainkaan niin viihdyttävä kuin Robotti von Rosenberg!
:-D
Siis selvennykseksi, akuutti hengitysinfektio ei suinkaan naurata minua, mutta ei tuolle ympäristön kanssa taistelemiselle voi olla hörisemättä.