Perjantai 13.
Lauantaina 19. marraskuuta 2011Viikko sitten perjantain olis voinu kuvitella olevan se pahamaineinen 13. Tai no, jotkut tähdet vinksallaan tän 111111-päivänkin kanssa oli oltava, kun kerran Prisman parkkiksellakin pääs naimisiin. Meidän huushollissa tapahtui seuraavaa:
Orastelevaa flunssaa uhmaten kävin salilla (tiedättehän: tuntuu että on tulossa kipeäksi, nyt täytyy viel äkkiä urheilla jotain kun kohta ei hetkeen voi) ja saavuin vähän klesaisena kaupan kautta tyhjään kotiin, aikeissa nauttia koko ilta parhaasta seurasta, omastani, hyvän ruoan ja television äärellä. Mutta sitä ennen suihku ja, kun nyt kerran tässä tätä aikaa on, nopea säärten epilointi (en menisi näin detaljitasolle, jollei se olisi tarinan kannalta oleellista). Säärten siistimisen jälkeen epilaattori puhdistetaan tökkimällä sen teräosia pikku harjalla. Sillai nopeasti ennen siirtymistä keittiön kautta sohvalle. Paitsi jos tökkää sillä pikku harjalla johonkin, joka irtoaa, sanoaa “kilinkilin” ja putoaa lavuaarin viemäriin. Tietysti.
Näkemättä mikä tuikitärkeä vieteri tai vastaava tästä ihmevempaimestani putosi, otin ruuvarin kauniiseen käteeni ja purin koko saakelin lavuaarin viemäriputkiston. Ravisteltuani tämän kadonneen pienen metallinpalasen ulos hajulukosta, pestyäni kaikki putken osaset, ruuvattuani ne takaisin paikoilleen ja pestyäni likaantuneen lattian (ja itseni) huomasin, että lavuaarin putki vuotaa. Joo, olihan se putki tosiaan vähän hapertunut, mutta ei se aiemminkaan vuotanut. Joten näppäränä likkana purin taas koko helahoidon. Ja kokosin uudelleen. Ja kuivasin lattian. Se vuosi edelleen. Näh. Laitoin vadin lavuaarin alle.
Sitten käännyin takaisin epilaattorin puoleen. Fiksuna ja itseeni tyytyväisenä laitoin nyt lavuaarin tulpan kiinni. Hähä. Aloin sommittelemaan karannutta osasta takaisin paikalleen. Ja pudotin sen uudelleen. Lattiakaivoon. Kiroilin rumasti, nostin ritilän pois paikaltaan ja kurkkasin kaivoon. Laitoin ritilän takaisin, pesin kädet ja menin laittamaan ruokaa.
