Jaa, se tais vuosi vaihtua. Jotta päästäis liikkeelle nk. puhtaalta pöydältä, täytyy edellinen vuosi tietysti lakaista maton alle. Vaimitensenytoli. Tadaa - kuvakollaasi päättyneestä vuodesta, s’il vous plaît!

Vuoden alussa merikin oli jäässä ja unohdin, ettei 28-vuotias ole enää random-jumppakärpänen. Ystävänpäivänä taannuttiin vuoteen ysiviis, vantaalaisten kotibileiden dresscodena ruutuflanellit ja asenteelliset napapaidat. Vappuna tein ilmapallokoiran, IHAN ITE! …jonka veljeni sitten rikkoi. Jotkut asiat ei vaan muutu.

Kesäkuussa matkattiin vielä kauemmas ajassa & paikassa ja näyttäydyttiin Lontoossa kasarihengessä. Vieläkään ei oltu liian vanhoja, köyhiä tai kipeitä Provinssirockiin. Juhannuksen vietin kumppareissa lop-pu-ma-ton-ta krokettimatsia vääntäen.

Heinäkuussa uhmasimme fysiikan lakejakin enemmän tervettä järkeä ja matkalaisten korkeanpaikankammoa roadtripillä Milanosta Barcelonaan luottaen sokeasti ettei a)automme hyydy b)vastaan tule ketään. Elämys, elämys, elämys. Huokaus.

Maailmalla huitelun jälkeen vetäydyin mökille Savon sydämeen, ensimmäistä kertaa viiteentoista vuoteen. Kaikki oli kovin paljon pienempää kuin muistin, mutta ei tippaakaan vähemmän kaunista. Suomen kesä, oijoijoi.

Elokuun alussa olin noin 79999 muun ihmisen kanssa toteamassa, että kyllä se Madonna on ihan jees muurahaisen kokoisenakin. Ja kiitin geenejäni siitä, että olen kuitenkin 170 senttiä pitkä.

Loppukesä ja alkusyksy omistettiin maakuntamatkailulle: Perinteiset kesäjuhlat kotikotona Rajamäellä, perinteiset venetsialaiset rapujen ja pesäpallon merkeissä Vimpelissä, ei niin perinteistä minigolffia, kesäteatteria ja epämääräistä hörhöilyä akselilla Tampere-Lempäälä-Vesilahti sekä vaelluskaipuuta pikkiriikkisen lievittänyt yön yli reissu Nuuksion nuotioiden äärelle.

Syyskuun lopulla totesin osaavani pitää jopa isin liikutuksen partaalle saattavan puheen - ei homma eikä mikään, kunhan aihe on oma maisterius ja jallua on tarpeeksi.

Lokakuun alussa keräs kuvasin sieniä.

Loppuvuodesta kävin toteamassa ja kokemassa kanavakaupunkien pyöräilyvimman. Kahdesti. Kuvassa pyöräparkki Leidenin juna-asemalla. Nii ja semmonen kanava. Tai kanaali. Kumpi se on?

Summa summarum vuosi taisi mennä ihan kivasti ja kiltisti, koska joulupukki tuli tänäkin vuonna.

Että tätä myötä sitten viimein hyvää uutta vuotta tältäkin suunnalta!