Ei jumalauta. Mä vietän harvinaista lauantaita kotona, ilman mitään suunnitelmia. Mitä ny aattelin illalla käydä Hietsussa kattomassa kynttilöitä, muuten vaan kotona jemmailua. Pientä pintasiivousta ja sellasta. Äsken soi ovikello. En jaksa mennä, siellä on joku sananjulistaja kuitenkin. Ei nykyaikana kaupungissa kukaan tuu noin vaan kylään. Sit se joku koputti. No, ehkä siel onki jotain oikeeta,… Lue lisää
Arkisto kuukaudelle lokakuu 2009
Asukas-P
Mä en omista autoa, mutta mulla on silti asukaspysäköintilappu Helsingissä porukoiden Micraan. Ei se mulla kovin useasti kaupungissa ole, mutta muutamastakin kerrasta maksaa ihan mielellään 36 euroa vuodessa – parkkimaksuilla ei pitkää hetkeä tuolla summalla kadun vierellä seisoskeltais. Niin kauan kuin oon Helsingissä asunu oon kummastellu tota järjettömän halpaa hintaa. 36 euroa, koko vuosi?? Naurettavaa.… Lue lisää
Joulu Stadissa
Stadilaistumista ei tosiaankaan mitata sillä, kuinka hienosti bamlaa slangia, kuinka nokkelat herjat keksii ”Amarillossa pysähtyvistä K-junista” tai mille eteläiselle pokkikadulle vitsikkäästi hahmottelisi susirajan. Stadilaistunut lienee silloin, kun syystalven ensimmäisessä räntäsateessa litisevä Aleksanterinkatu saa huokaamaan hymyillen: ”ihan ku ois joulu”. Jäätävää.
Pentuterapiaa
Jos tää ei oo just se sun paras sunnuntai, eikä ulkona vallitseva kirpsakka aurinkoinen syyskeli sekään piristä, niin mä tiedän mikä saa paremmalle tuulelle: Tää ja toi ja nää ja nuo. Kuten työkaverini totesi: Koiranpentujen avulla voitais estää sotia. I totally agree.
The Master
Kaksi viikkoa valmistujaisista. Pöly lienee laskeutunut jo sen verran että voi pistää muutaman fiiliskuvan. Veli on opastettu ulos ravintolasta, kaveri herännyt baarin vessasta ja mun takki kotiutettu Kutoselta. Whoa mitkä kekkerit!!