Selvisin kuin ihmeen kaupalla lauantain humputtelusta vain väsymyskrapulalla. Ei siis pahaa oloa, ei päänsärkyä. Vain jumalaton väsymys. Mutta se väsymys jatkuukin sitten edelleen. En ole vielä täysin päättänyt, onko parempi kärsiä hetki roimasti, vai pitkän aikaa vähän. Tosin se nyt ei taida olla minun valintani.

Eilinen Iltalehti asettaa uudet normit aikuisuudelle Naikkareiden kera. Jutun otsikko julistaa ”Aikuistunut Nylon Beat.” Lainaus kuvatekstistä: ”Jos tulee lapsia, niin oho.” Mykistävää.

Minkähän takia aina, kun joku on nukkunut oikein hyvin ja sikeästi, hän julistaa euforinen ilme kasvoillaan, että ”nukuin kuin vauva”. Vauva? Eihän vauva nuku hyvin ja sikeästi. Vauvat herää vähintään parin tunnin välein parkumaan nälkäänsä tai muuta avuttomuuttaan. En mä ainakaan haluaisi nukkua kuin vauva. Liian raskasta. Tuli vaan mieleen kun Ville Valo on katkaisuhoitonsa jälkeen nukkunut kuin vauva. Ja on nyt raitis. Kyl joo.

Jos jaksaisin, niin järjestäisin syväluotaavan gallupin kahdesta asiasta: Kummasta päästä banaani pitää avata, ja jos leivällä on juustoa ja kinkkua, kumpi tulee alle ja kumpi päälle. Lauantaisen melontaporukan (huom – tämä melonta ei ole suorassa yhteydessä siihen krapulaan) kesken tilanne on tällä hetkellä tasan. Ja tähänkin asiaan on pakko olla oikea ja väärä vastaus. Ja mun näkökulmasta ne oikeat on nipukkapäästä ja juusto alle. Mut mä oonki vasuri. Ja sitäkin vaan semisti.

Syyslukukauden opetusohjelma pamahti juuri sähköpostiini. Tuomiopäivä.

ps. Taisto raparperien kanssa on päättynyt ja meikä kohosi korkeammalle pallille – mehu on nyt pakkasessa. Ja on sitä juotukin. Ja kaikki on tietääkseni yhä elossa. Überiä.

12 ajatusta juttuun “En keksi hyvää otsikkoa

  1. Eeron kanssa tuosta makkaran ja juuston järjestyksestä leivän päällä saa aikaan melkein tappelun… :) Oikea järjestys on tuo edellä mainittu eli ensin makkara ja sitten vasta juusto.

    Vastaa
  2. Tjaa-a… Meidän huushollissä (kaksi henkilöä) juusto menee leivälle ennen makkaraa. Ja banaani avataan siitä päästä, joka on kiinni tertussa.

    Vastaa
  3. Jahas, jahas, tunnelma täällä blokissa on räjähtävän jännittävä! Kiihkeä banaanitaisto antaa vielä odottaa itseään huomion kiinnittyessä kaukalon oikeaan laitaan, missä juusto-makkara -järjestys johtaa kiperästi yhden äänen erolla makkara-juusto -järjestystä. Nyt ei parane lähteä jääkaapille harjoittelemaan, sillä mitä tahansa voi tapahtua milloin tahansa, kaikki portit ovat yhä auki yllättäville käänteille tässä vuoden kuumimmassa kamppailussa, jossa pelissä ovat niin eväät kuin parisuhteetkin.

    Vastaa
  4. :D Minäpä tiivistän tätä jännityksen tunnetta vannomalla uskollisuutta makkara-juusto-järjestyksen nimiin. (siinähän ei ole kerrassaan mitään järkeä jättää rasvaista kinkunsiipaletta päälimmäiseksi)

    Banaanin suhteen mulla meni pasmat sekaisin, kun pääsin melontaretkellä todistamaan näppärää ”heilautustekniikkaa” joka poksauttaa banskun auki siitä terttupäästä…

    Vastaa
  5. Täytyypä esittää eriävä mielipide, juusto tulee ehdottomasti ennen kinkkua! Perustelut tälle järjestykselle ovat aukottomat, paahdetun leivän päällä juusto pehmenee kivasti ja kinkun päälle tulee vielä laittaa jonkun sortin vihannes. Näin, olen puhunut.

    Tähän banaani-ongelmaan en osaa antaa vastausta. Kokeilin eilen töissä jännittävää ”heilautustekniikkaa”, jonka lopputuloksena banaani lojui lattialla, mulla oli terttupään pala kädessä ja duunikavereilla oli hurjan hauskaa. En syö enää banaania.

    Vastaa
  6. Kyllä! Näin se on, että oikeassa oleva nainen osaa esittää kunnon perustelut! Olen täysin samoilla linjoilla Minnan kanssa: Juusto sulaa paahdettua leipää vasten kivasti, ja jos nyt viilataan pilkkua, niin kyllä se juusto on rasvasempaa kuin useimmat meidän huushollissa nautittavat makkaratyyppiset tuotteet. Että se niistä rasvanäpeistäkin. Ja etenkin, jos vielä täydentää ravintoympyräänsä kunnon kansalaisen tavoin Minnan esiinnostamalla tavalla, eli vihanneksella, ei rasvaa löydy näpeistä senkään vertaa.

    Täytyy myös tunnustaa, että useammin kuin kerran tuo ”jännittävä” heilautustaktiikka banaanin avauksessa on mulla päättynyt siihen, että nipukkapää on aivan soseena, mutta yhä kiinni, minkä jälkeen banaani on pakko avata sieltä toisesta päästä. Mutta en silti tingi nipukkapää-kannastani.

    Keskustelu jatkukoon. (Miten säälittävää, että tämä on jo nyt pisin kommenttiketju tässä blogissa… – vaikka onhan nää tietysti niitä elämän Tärkeitä Asioita.)

    Vastaa
  7. Asiahan riippuu monesta tekijästä: juuston koosta ja määrästä, kinkun koosta, paahdetaanko leipä vai ei ja leivän koosta/muodosta. Mikäli juustoa tulee laitettua esim. kaksi viipaletta vierekkäin, jolloin niiden pinta-ala on todennäköisesti kinkkusiivua suurempi, tulee ne laittaa ensin esteettisemmän tuloksen saamiseksi. Jos on kranttu ja laittaa vähemmän juustoa, voi laittaa kinkun ensin.

    Mutta esim. patongin päälle laitetaan kinkku ensin, jolloin se mukavasti hieman roikkuu molemmilta puolilta ja juusto ja muut härpäkkeet siihen päälle. Mikäli aikoo laittaa leivän päälle myös salaattia, voi sen laittaa ensin ja muut päälle painoksi, jolloin leivän syöminen on helpompaa. Ja tässä oletetaan, että juustoa leikataan höylällä. Kukaan täysjärkinenhän ei osta valmiita juustoviipaleita!

    Paahtoleivän päälle laitetaan ensin juusto juuri tuon herkullisen sulamisefektin takia. Oikea kulinaristi tosin laittaa paahtoleivälle ensin esim. appelsiinihilloa ja vasta sitten juuston. :D

    Vastaa
  8. Hee, täähän lähtee ihan händystä! Ja akateemisella perusteellisuudella lähteekin – näin moniulotteisella tarkastelulla saadaan lisää pituutta myös graduun… ;) Mutta nyt napsahti: Joukossamme on piiloulkkari! KUKAAN täysjärkinen ei laita leivilleen mitään hilloja tai marmelaateja!!! (paitsi ulkomaalainen tai suomalainen, joka yrittää ulkomailla ollessaan soluttautua.)

    Vastaa
  9. Kiitos Minna banaaninheilautustarinastasi, nyt kantani tuon keltaisen hedelmän avaamiseen on taas selvästi sen nipukkapään puolella. Melontareissulla näkemäni ”heilautustemppu” olikin siis vain hyvää tuuria (tai sun töissä suorittamasi heilautuksesi huonoa). Totuuden nimissä on kyllä kerrottava, että en oikeasti edes availe banaaleja – ne kun kuuluvat siihen kirjavaan elintarvikkeiden joukkoon jolle olen allerginen.

    Ja pakkohan se on vielä ottaa osaa leipäkeskusteluun, kun mukaan sotkettiin nuo vihanneksetkin. Salaatti tulee ehdottomasti siihen päälle, sen avulla on nimittäin hyvä pitää kiinni kaikesta muusta särpimestä leivän päällä. Ja näin ei myöskään tule niitä jo mainittuja rasvanäppejä.

    Taistelu jatkukoon…

    Vastaa
  10. KONEET SEIS!! On ilmennyt vakavia väärinymmärryksiä koskien banaanin nipukkaa. Selvyyden vuoksi: minä tarkoitin nipukkapäällä sitä, millä banaani on tertussa kiinni. Se pienempi, eli alapää, nyt ei yllä edes ”nipukka” -tittelin tasolle meillä päin.

    Ihan sillä mä vaan, ettei menisi harhaan näin tärkeässä kysymyksessä. Täytyis vissiin artikuloida yhtä selkeästi kuin tuo veljeni, eikä hössöttää mistään nipukoista.

    No niin, tämä selvä?
    Jatkakaa.

    Vastaa
  11. Tunnustaudun ulkomailla ollessani soluttautujaksi… Kotiini en marmeladeja osta, mutta aina reissussa aamupalalla se appelsiinimarmeladi siinä paahtoleivän päällä maistuu kyllä.

    Banaani avataan nipukkapäästä. Ei lisättävää.

    Ja Timon kanssa olen salaattiasiassa eri mieltä; salaatti kuuluu AINA leivälle pohjimmaiseksi, koska se on yleensä pinta-alaltaan suurin ainesosa. Sitten suuruusjärjestyksessä siihen päälle kinkku/makkara, sitten juusto (koska se on myös painavampaa kuin kinkku/makkara ja pitää näin alemmat täytteet paikallaan), sitten tomaattisiivut ja viimeiseksi kurkku sekä paprika (ne on pienimmät) :)

    Ugh. Olen puhunut. Eero kyllä joutui puhelimen välityksellä muistuttamaan tästä tarkasta järjestyksestä. Näin syö Helle leipänsä. :D

    Vastaa

Vastaa viestiin Tuomo lta Peruuta vastaus

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong> 

pakollinen