Vietettiin juuri ystävien kanssa aivan upea pitkä viikonloppu yhdessä Euroopan trendikkäimmistä ja cooleimmista (so I’ve heard..) kaupungeista. Torstaina nautittiin aamupalapiknik luonnon helmassa, keilattiin, ihmeteltiin kuuluisan säveltäjän muistomerkkiä ja syötiin suositussa nepalilaisessa ravintolassa. Perjantaina me tytöt suunnistettiin puistossa nautitun sushilounaan kautta jalka- ja kasvohoitoon. Hoitolaan sai jopa viedä mukanaan omat mansikkaskumpat! Kielen mennessään vievä illallinen viineineen nautittiin viihtyisässä espanjalaisessa ravintolassa. Lauantaina otettiin bussi läheiseen kaupunkiin, jonka vanha osio on maan kauneimpia. Pikkuputiikkien kiertelyn jälkeen herkuteltiin lounasta kuuluisassa etanaravintolassa. Paluu retkeltä tehtiin 3,5 tunnin jokilaivaristeilyllä palaten puoli kasiksi kaupunkiin. Pikku freesautuminen kämpillä (= pari olutta naamariin ni posket saa uutta hehkua) ja superhyville pitsoille ilmeisen suosittuun italialaiseen pikkuravintolaan. Vielä pari baariolutta kruunuksi onnistuneelle minilomalle.
Niin missä me oltiin? No täällä Helsingissä tietenkin. Hyvällä syyllä voin mainostaa: Erinomaiset TakeAway-sushit Gyosaista Runeberginkadulta, hoidoista vastasi ihana Susanne Wiro SWDaySpassa Töölössä, espanjalaisen illallisen valmisti Nuevo Sofiankadulla, Porvooseen on todellakin vain 50 kilsaa ja Pompeista Snellmaninkadulta saa ehkä kaupungin parhaat pitsat.
Uskomatonta, että vaati vuosia ja yhtäaikaisen taloudellisen ahdingon ystäväpiirissä, että tajusimme kuinka loistavassa lomakaupungissa me itse asumme. Ilman lento- ja hotellikuluja jää ainakin 300 euroa enemmän per lätty itsensä viihdyttämiseen. Vaikein osio on sen oikean moodin löytäminen: Millä kikalla omassa kaupungissa saa vallitsevaksi sen ”Nyt ollaan lomalla – murehditaan sitä pankkitiliä sitten kotona” -asenteen? Aika hyvin taidettiin kuitenkin onnistua. Ja vaikka edellinen kirjoitukseni onkin Tapahtui tosielämässä -sarjaa, ei se todellakaan summaa viikonlopun fiiliksiä.
Kiitos ihanat ystäväni. Loppujen lopuksi lomaani ei muuta tarvita kuin teidät. Ja teille ei ainakaan vielä ole tarvinnut ruveta maksamaan. ;)
Kyllä, kaupunkiloma teki hyvää – taisin tyystin jopa unohtaa työ/kouluasiat koko viikonlopuksi vaikka ne ajoittain olivatkin ihan käden ulottuvilla. Hyvä loma, kiitos siitä kaikille osaa ottaneille.
Vielä kerran voisin kuitenkin korjata maantieteellisiä gastronäkemyksiäsi: Nuevon keittiöstä saa espanjalaista ruokaa, ei italialaista. Siis e s p a n j a l a i s t a . Se on se maa siitä italiasta hieman vasempaan ;)
No nyt on korjattu, niin herra Avohoitokin voi nukkua yönsä rauhassa. ;) Tekstissä luki siis aiemmin kursivoiduissa kohdissa italialainen, in case joku ihmetteli tuota edeltävää kommenttia. Ja taisin viikonloppuna itsepintaisesti oikaisuista huolimatta kutsua Nuevoa jatkuvasti italialaiseksi ravintolaksi. Mutta ei se heidän ruokaansa silti pahenna.